Merialueiden yhteistarkkailut Kokkolan ja Pietarsaaren edustoilla. Osa 2: Vedenlaatu

Kokkolan ja Pietarsaaren edustan merialueilla toteutetaan vuosittain yhteistarkkailuja, joissa tutkitaan teollisuuden ja kalanviljelyn vaikutuksia veden laatuun ja eliöstöön. Vedenlaatua tarkkaillaan vesinäytteenotoin. Ainepitoisuudet vaihtelevat järvi-, joki- ja jätevesien leviämisen, meriveden pinnanvaihtelujen ja tuuliolosuhteiden vaikutuksesta. Talvella jääpeitteisenä aikana vesikerrokset eivät juurikaan sekoitu, joten makea jokivesi ja jätevedet jäävät meriveden ja jääkerroksen väliin.

Vuoden 2025 talvinäytteenottoihin vaikutti heikko jääpeite: näytteenottoa ei toteuteta, jos sitä ei pystytä toteuttamaan turvallisesti. Kokkolassa vuoden ensimmäiset vesinäytteet päästiin ottamaan vasta, kun jäät olivat kokonaan lähteneet. Tuolloin pintavesi oli jo alkanut lämpenemään ja vesikerrokset sekoittumaan. Pietarsaaressa talvinäytteet saatiin otettua vain joiltain pisteiltä eikä jäte- ja järvivesien leviäimisalueita voitu tarkastella aiempien vuosien tapaan.

Kokkolan merialueella korkeimmat ravinnepitoisuudet havaittiin huhtikuussa, mutta ne eivät poikenneet merkittävästi muun avovesikauden pitoisuuksista. Huhtikuun mittausta lukuun ottamatta fosforipitoisuudet vaihtelivat 5-27 µg/l välillä ja typpipitoisuudet 150-350 µg/l välillä. Pitoisuudet pienenivät lievästi ulommas merelle mentäessä. Myös Pietarsaaren merialueella korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat pääasiassa maaliskuussa niillä paikoilla, joissa se päästiin mittamaan. Heinäkuun alussa ravinnepitoisuuksissa nähtiin nousua Hästgrundetin edustalla Luodonjärven juoksutusten vaikutuksesta. Syksyllä kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksissa oli havaittavissa pientä nousua sisäsaaristossa.

Kokkolan merialueella happitilanne oli kaikkina ajankohtina yleisesti ottaen hyvä. Norra Hamnskäretin ja Kåtölandetin saarien välissä pohjanläheisyydessä happikyllästys (78 %) laski tyydyttävän puolelle loppukesällä. Pietarsaaren edustalla oli talvinäytteenotossa enemmän vaihtelua: Vanhan sataman edustalla happikyllästeisyys oli välttävä, sisäsaaristossa pääosin tyydyttävä ja ulkosaaristossa hyvä. Elokuussa happikyllästeisyys oli hyvä tai erinomainen lukuun ottamatta Hästgrundetin edustaa ja Ådön pohjoispuolta, jossa pohjan happikyllästeisyys oli tyydyttävä.

Veden rehevyyttä voidaan arvioida tutkimalla a-klorofyllin eli lehtivihreän määrää. Määrä vaihtelee eri aikoina esimerkiksi leväesiintymien mukaan. A-klorofyllipitoisuuteen perustuvan rehevöitymisluokituksen mukaan Kokkolan edustan merialue oli lievästi rehevä rannikon läheisyydessä ja rehevöitymässä ulompana merellä. Suntin edustalla rehevyys oli vähäisempää kuin 2024, muuten tulokset olivat edellisvuoden kaltaisia. Kasviplanktontutkimuksissa sinilevää havaittiin edellisvuotta enemmän. Valtakunnallisessa seurannassakin Kokkolan merialueella havaittiin hieman sinilevää heinäkuun lopulla (vk 30-31) ja elokuussa (vk 33). Pietarsaaren edustalla koko avovesikauden klorofyllikeskiarvojen mukaan rannikon läheisyydessä luokittelu oli rehevä, sisäsaaristossa lievästi rehevä ja ulommalla merialueella rehevöitymässä. Pietarsaaren tarkkailualueella rehevyys oli edellisvuotta vähäisempää.

Vuonna 2025 Kokkolan yhteistarkkailualueen näytepisteillä ei havaittu poikkeavia metallipitoisuuksia ja muutenkin pitoisuudet olivat yleisesti vallitsevalla tasolla. Vuodesta 2021 lähtien seuratulle litium-pitoisuudelle saatiin seurannan korkeimmat arvot elokuussa. Litiumin alkuperä ei ole selvillä. Syväsataman täyttöalueen läheisestä merivedestä mitattiin elokuussa korkeampia koboltti- ja sinkkipitoisuuksia kuin läheisiltä yhteistarkkailun pisteiltä. Myös huhti- ja toukokuussa Syväsataman läheisyydestä mitattiin liukoiselle sinkille ehdotettua ympäristölaatunormia suurempia sinkin kokonaispitoisuuksia, joskaan liukoisen sinkin osuutta siitä ei tiedetä.