Ähtävän-, Kruunupyyn- ja Purmonjoen vesistöalueiden kuormittajien velvoitetarkkaillut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1980 lähtien. Yhteistarkkailu koostuu kuormitus- ja vesistötarkkailusta sekä kalataloustarkkailusta, ja näissä seurataan jätevesien määrää ja laatua, sekä niiden vaikutuksia kalastukseen, kalatalouteen ja vesistöissä yleensä. Vuoden 2025 yhteistarkkailussa oli mukana kahdeksan kunnallista jätevedenpuhdistamoa, kaksi teollisuuslaitosta ja kahdeksan turvetuottajaa Ähtävän-, Kruunupyyn- ja Purmonjoen vesistöalueilla. Lisäksi vesistötarkkailuun osallistuu Pietarsaaren Vesi, joka ottaa raakavetensä Ähtävänjoesta. Näytteenotosta, analysoinnista ja raportoinnista vastasi KVVY Tutkimus Oy ja koordinoinnista Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry.
Yhteistarkkailua varten vesinäytteitä kerättiin yhteensä 41 havaintopaikasta 3–4 kertaa vuoden aikana. Vesistönäytteiden ottoajankohdat olivat tammi-, maalis-, kesä-, heinä-, elo-, syys-, loka- marras- ja joulukuu. Havaintopaikoista kolme sijaitsi järvissä (Evi-, Lappa- ja Alajärvi) ja loput 38 joissa tai luusuoissa.
Ähtävänjoen valuma-alueen vesistöt olivat aikaisempien vuosien tapaan pääosin tummavetisiä ja ravinnerikkaita vaihdellen ravinteikkuudeltaan lievästi rehevöityneistä erittäin reheviksi. Ekologisilta tilaluokitteluiltaan Purmonjoki oli välttävä, Välijoki ja Kruunupyynjoki olivat tyydyttäviä ja Kuninkaan- ja Vimpelinjoet hyviä. Ekologinen potentiaali oli voimakkaasti muutetussa Kurejoessa välttävä ja Ähtävänjoen ala- ja yläosassa tyydyttävä. Tarkkailtavista järvistä Lappajärvi, Alajärvi ja Evijärvi olivat ekologiselta tilaltaan tyydyttäviä ja Purmojärvi välttävä. Kemiallinen tila oli kaikissa vesistöissä hyvää huonompi.
Maa- ja metsätalousalueilta peräisin oleva hajakuormitus muodostaa suurimman osan tarkkailtavien vesistöjen kokonaiskuormituksesta. Kokonaisfosforikuormituksesta maatalouden osuus on noin 54 % ja metsätalouden 10 %, ja kokonaistyppikuormituksessa luvut ovat 47 % ja 7 %. Jätevedenpuhdistamoiden ja turvetuotannon laskennallinen kuormitus jokien kokonaisainevirtaamasta oli fosforin osalta 3,6 % ja typen 6,9 %.
Vuonna 2025 kokonaisravinnevirtaama Ähtävänjoessa oli 11 (44) tonnia fosforia ja 246 (871) tonnia typpeä, Kruunupyynjoessa 9 (15) tonnia fosforia ja 142 (252) tonnia typpeä ja Purmonjoessa 14 (23) tonnia fosforia ja 266 (723) tonnia typpeä. Laskennalliset ravinnevirtaamat olivat fosforin ja typen osalta pienempiä kuin vuonna 2024. Suluissa vuoden 2024 määrät. Ähtävänjoen keskivirtaama oli vuonna 2025 alhaisempi kuin normaalisti, mikä selittänee kokonaisravinnevirtaaman huomattavan laskun vuoteen 2024 verrattuna.
Myös yhteistarkkailuun kuuluville puhdistamoille tuleva kuormitus laski vuoteen 2024 verrattuna: orgaanisen aineen määrä laski 10 %, typen 4 %, fosforin 19 % ja kiintoaineen 11 %. Puhdistamoilta lähtevä kuormitus oli Ähtävänjoella 11,7 tonnia orgaanista ainetta, yksi tonni fosforia ja 34 tonnia typpeä vuonna 2025. Orgaanisen aineen osuus kasvoi 77 %, fosforin 14 % ja typen 18 % vuodesta 2024. Purmonjoessa kuormitus oli 248 kg orgaanista ainetta, 12 kg fosforia ja 1,1 tonnia typpeä. Kuormitus laski edellisestä vuodesta orgaanisen aineen osalta 75 %, fosforin 65 % ja typen määrä 57 %. Kruunupyynjoessa kuormitus oli vuositasolla 88 kg orgaanista ainetta, 98 kg fosforia ja 6,2 tonnia typpeä. Orgaanisen aineen kuormitus laski 49 %, fosforin seitsenkertaistui ja typen nousi 21 %.
Kymmenen vuoden seurantajaksolla (2016–2025) puhdistamoiden vesistökuormitus on laskenut orgaanisen aineen osalta selvästi ja kiintoaineen osalta hieman. Fosforin, typen ja ammoniumtypen määrissä on kuitenkin havaittavissa lievää nousua.
Kalataloustarkkailuun kuuluvat sähkökoekalastukset ja koeravustukset toteutetaan kolmen vuoden välein. Vuonna 2025 tehdyissä tutkimuksissa havaittiin vain niukasti virtavesien ekologista tilaa kuvaavia indikaattorilajeja, kuten taimenta, kivisimppua ja kivennuoliaista. Ähtävänjoesta ja sen sivu-uomista löytyi indikaattorilajeista runsaiten kivisimppua. Taimenia havaittiin jonkin verran, ja myös kesänvanhoja poikasia, joilta ei ollut leikattu evää, havaittiin. Tämä viittaa paikalliseen luontaiseen lisääntymiseen. Kruunupyynjoessa ei havaittu vuonna 2025 taimenia, ja kivisimppuakin havaittiin vain yhdeltä koealalta (Porasenjoen Isokoski). Purmonjoessa ei havaittu lainkaan indikaattorilajeja.
