Ähtävän-, Kruunupyyn- ja Purmonjoen vesistöjen velvoitetarkkailut toteutetaan yhteistarkkailuna, jota koordinoi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Yhteistarkkailuun osallistuu kymmenen kunnallista jätevedenpuhdistamoa, kaksi teollisuuslaitosta, kuusi turvetuottajaa, Pietarsaaren Vesi ja Millespakka Oy.
Yhteistarkkailussa kerättiin vesinäytteitä yhteensä 41 havaintopaikalta, joista kolme sijaitsi järvissä (Evi-, Lappa- ja Alajärvi) ja loput 38 joissa. Havaintopaikasta riippuen näytteitä otettiin 3–4 kertaa vuodessa. Vesistönäytteiden ottoajankohdat olivat tammi-, maalis-, kesä-, heinä-, elo-, syys-, loka- marras- ja joulukuu. Näytteenotosta ja niiden analysoimisesta vastasi KVVY Tutkimus Oy.
Ähtävänjoen valuma-alueen vesistöt olivat pääosin tummia ja ravinteikkaita vaihdellen ravinteikkuudeltaan lievästi rehevöityneistä erittäin reheviksi. Ekologiselta tilaluokittelulta välttäviä olivat Kurejoki, Purmonjoki ja Purmojärvi ja tyydyttäviä Välijoki, Kruunupyynjoki, Ähtävänjoen ala- ja yläosa sekä Lappajärvi, Alajärvi ja Evijärvi. Kuninkaanjoki ja Vimpelinjoki olivat ekologiselta luokaltaan hyviä. Ähtävänjoki on muutettu vesistö monien vesivoimaloiden vuoksi. Vedenlaatu on järvisyyden takia parempaa kuin yleensä Pohjanmaan jokivesistöissä. Kaikissa tarkkailuissa vesissä kemiallinen tila oli hyvää huonompi.
Vuosittainen kokonaisravinnevirtaama oli Ähtävänjoessa vuonna 2024 44 tonnia fosforia ja 871 tonnia typpeä, Kruunupyynjoessa 15 tonnia fosforia ja 252 tonnia typpeä, ja Purmonjoessa 23 tonnia fosforia ja 723 tonnia typpeä. Vuoteen 2023 verrattuna Kruunupyynjoen ja Purmonjoen ravinnekuormat olivat pienentyneet.
Maa- ja metsätalousalueista peräisin oleva hajakuormitus muodostaa suurimman osan tarkkailtavien vesistöjen kokonaiskuormituksesta. Noin 54 % kokonaisfosforikuormituksesta on peräisin maataloudesta ja noin 10 % metsätaloudesta, ja kokonaistyppikuormituksesta maatalouden osuus on noin 47 % ja metsien 7 %. Pelloilta tulevan luonnonhuuhtouman osuus fosforikuormituksesta on 4 % ja typpikuormituksesta 5 %. Metsistä tulevan luonnonhuuhtouman osuus on fosforin osalta 21 % ja typen osalta 29 %.
Jätevedenpuhdistamoiden ja turvetuotannon vuosittaiset ravinnepäästöt olivat tarkasteltujen vesistöjen kokonaiskuormituksesta noin 1,2 % fosforin ja 2,2 % typen osalta vuonna 2024. Ähtävänjoella puhdistamoiden fosforikuormitus yli kaksinkertaistui ja typpikuormitus väheni vuoteen 2023 verrattaessa. Purmonjoella fosforin ja typen määrä laskivat edellisvuodesta. Kruunupyynjoessa fosforikuormitus vähentyi ja typpikuormitus pysyi samana. Jätevedenpuhdistamoiden aikaansaamat laskennalliset ravinnepitoisuuksien muutokset olivat vuonna 2024 pääosin maltillisia. Pienten purkuvesistöjen ravinnepitoisuuksien kasvu on huomattava alivirtaamakausilla, jolloin vettä on vähän suhteessa tulevaan kuormitukseen.
Turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu fosforikuormitus laski noin 6 %, typpikuormitus pysyi samana ja kiintoaineen määrä laski noin 23 % edellisvuoteen verrattuna.
Lisätietoja:
Heli Jutila, puh. 0400 924848, heli.jutila[@]pvy.fi
Johanna Laakso, puh. 044 744 4848, johanna.laakso[@]pvy.fi
