Perhonjokirahasto

Perhonjokirahasto toimii Perhonjoen, Kälviänjoen, Koskenkylänjoen, Niemenjoen ja Lohtajanjoen alueilla. Perhonjokirahaston toiminta-alueella asuu lähes 60 000 ihmistä, joiden elämään vesistöt vaikuttavat monella eri tavalla. Yli puolet valuma-alueen pinta-alasta on metsää, lähes viidesosa peltoa ja loput suota.

Perhonjoen lähteet ovat Salamajärven kansallispuistossa, mistä joki virtaa halki Keski-Pohjanmaan ja laskee Perämereen Kokkolan pohjoispuolella. Perhonjoen yläjuoksulla erämaahenkiset purot ja pikkujärvet ovat luonnoltaan monimuotoisia ja tarjoavat mainioita virkistyskalastuspaikkoja. Luonnonjärvistä etenkin Halsuanjärvi on suosittu lomakohde.

Vesistöjä kuormittavat maa- ja metsätalous, haja-asutus, turvetuotanto sekä yhdyskuntien ja teollisuuden puhdistetut jätevedet. Perhonjoella on tehty paikoin laajamittaisia tulvasuojelutöitä ja Alaveteliin on rakennettu Kaitforsin voimalaitos. Yläjuoksun tekojärvet palvelevat lähinnä tulvasuojelun ja voimatalouden tarpeita. Perhonjoen alaosaa on kunnostettu viime vuosina ja tavoitteena onkin palauttaa jokeen niin nahkiainen kuin lohikin.

Perhonjoen vesistöalueella toimivat kunnat, viranomaiset, vesistön käyttäjät, yrittäjät ja järjestöt perustivat Perhonjoen neuvottelukunnan vuonna 1996. Alueen kuntien perustaman Perhonjokirahaston toiminta käynnistyi vuonna 2008. Rahaston vuosikertymä on noin 13 000 €.

Perhonjokirahaston tarkoituksena on edistää vesistön eri käyttömuotoja ja siihen liittyen vesiensuojelua ja kalastusta sekä virkistyskäyttöä ja matkailua. Rahasto käynnistää Perhonjoen neuvottelukunnan tavoitteiden mukaisesti koko vesistöaluetta hyödyttäviä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä edistäviä hankkeita tai koko alueella sovellettavia mallihankkeita.

Perhonjokirahaston avustukset ovat jatkuvasti ja vapaamuotoisesti haettavissa. Hakemusten tulee olla kirjallisia ja hyvin perusteltuja. Rahoituskohteet ovat pääsääntöisesti yhteistyöhankkeita, joissa rahaston osuus on enintään puolet kokonaiskustannuksista. Rahoituspäätökset tekee rahaston johtoryhmä, jossa ovat edustettuina jäsenkunnat, vesiensuojeluyhdistys ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahasto toimii Pohjanmaan vesi ja ympäristö r.y.:n yhteydessä.

Perhojokirahaston osarahoittamia hankkeita:

2024, Kokkolan Vähäjärven niitto, Kälviän-Ullavan yhteisten vesialueiden osakaskunta (3 000 €)
2024, Taimenpäivän tapahtuman järjestäminen, Kaustisen kalastuskunta (250 €)
2024, Toiminnan käynnistäminen, Pro Perhonjoki ry (500 €)
2023, VETO2-hanke (4 000 €)
2023, Kokkolan Vähäjärven niitto, Kälviän‐Ullavan yhteisten vesialueiden osakaskunta (3 000 €)
2022, Lasten ja nuorten kalastusiltapäivät ja -illat, Vetelin osakaskunta (2 000 €)
2022, Vähäjärven kunnostus (2 000 €)
2021, Happamien sulfaattimaiden vaikutus vesieliöihin (5 000 €)
2019, Tekojärvi-Suomi kirjan taitto- ja painokulut (1 000 €)
2019, VETO-hanke, PVY ry. (2 000 €)
2018-2019, Jängänjärven kunnostus, Perho (12 500 €)
2018, Perhonjoen pienvesien happamuuden ympäristö kartoitus (6 000 €)
2017, Räyringinjärven kunnostuksen lisätyöt (5 000 €)
2017, Perhonjoen alaosan kalastuksen hautomo (7 000 €)
2017, Jokivarsipolun ylläpito, Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys ry. (600 €)
2015-2016, Paha-hankkeen jatko ja vedenlaatuseuranta (6 000 €)
2015, Räyringin kalastuskunnan hakemus (2 000 €)
2015, Nedervetil fiskargille rf. (800 €)
2012-2015, Harjoittelijat turvetuotannon vesiensuojelu kartoitus (14 650 €)
2012, Ylikylän kyläyhdistys, Penninkijoki (5 400 €)
2011, Perhonjoen alaosan happamuushanke (15 000 €)
2010, Kaustisen kalastusmahdollisuudet tutuiksi (1 353 €)