VIERASKASVILAJITALKOORAHA
Onko lähiympäristössäsi kohde, jonka vieraskasvilajit ovat vallanneet? Kerätkää talkooporukka ja lähtekää torjumaan vieraskasvilajeja kartuttaen saamalla yhdistyksenne kassaa.
Kyrönjokirahasto jakaa 500 €:n avustuksia vieraskasvilajien torjuntaan. Ensisijaisia ovat hakemukset, joissa sitoudutaan kolmivuotiseen torjuntaan kohteella. Näin voidaan taata tulosten parempi vaikuttavuus.
Hae rahoitusta kunnastasi tai suoraan Kyrönjokirahastolta. Rahoitusta on varattu yhden työkohteen verran Kyrönjokilaakson kuntaa kohden. Maksu suoritetaan raportoinnin pohjalta: ota valokuvia alueesta ennen ja jälkeen talkoiden sekä toimintakuvia.
KIINNOSTUITKO? OTA YHTEYTTÄ:
omaan kuntaasi
tai seuraaviin tahoihin
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry
www.pvy.fi
Puhelin: 0400 924848
Sähköposti: info@pvy.fi
Kyrönjokirahasto
Toimii PVY:n alaisuudessa ja sen tarkoituksena on edistää vesien ja laajemminkin ympäristön suojelua Kyrönjoen valuma-alueella.
Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus
Puhelin: 0295 027 500
kirjaamo.etela-pohjanmaa@elinvoimakeskus.fi
VIERASKASVILAJITORJUNNAN LINKKEJÄ:
Näin järjestät vieraskasvilajitalkoot: https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-7024
Opas vieraskasvilajitalkoiden järjestämiseen: https://www.sll.fi/app/uploads/2021/03/12032021_VieKas-LIFE-SLL-talkoo_opas_final_versio2.pdf
Työkalupakki vieraskasvilajitilanteen hallintaan: https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-7400
Kurtturuusu on kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji. Se on 0,5–1,5 metriä korkeaksi kasvava pensas, joka levittäytyy maavarsistonsa avulla. Koillis-Aasiasta, Tyynen valtameren hiekkaisilta ja soraisilla merenrannoilta tuotu koristekasvi yleistyi Euroopassa 1800-luvulla.
Laji lisääntyy ja leviää sekä kasvullisesti sekä juurakon palasista että siemenistä varsinkin lintujen mukana. Kiulukat ja siemenet kelluvat vedessä ja voivat siten ajelehtia veden mukana uusille paikoille. Muista ruusuista poiketen kurtturuusu on erittäin hyvin sopeutunut vesilevintään.
Kurtturuusun torjunta vaatii aikaa ja sitkeyttä. Aloita kiskomalla pienet taimet. Kookkaampiin yksilöihin tarvitaan tukevien hanskojen lisäksi työkaluja. Ensin pensas leikataan esim. oksasaksilla tai raivaussahalla tyveä myöten alas. Sen jälkeen päästään kaivamaan juurakkoa maasta. Hiekkamaasta juurakko irtoaa suhteellisen helposti, kivikossa työskentely on työläämpää.
Jättipalsami on EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji. Se on kotoisin Aasiasta, yksivuotinen ja mehevävartinen ruoho. Sen lehdet ovat suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Suuret, jopa 4 cm kaksineuvoiset kukat ovat tertussa. Niiden väri vaihtelee tummanpunaisista valkoisiin, vaaleanpunaisten ollessa tavallisimpia. Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi sinkoen siemenet lähiympäristöön (jopa 7 m päähän).
Suomessa jättipalsami kasvaa usein asutuksen läheisyydessä, koska se on tuotu koristeeksi ja mehiläiskasviksi puutarhoihin. Pihoilta se kulkeutuu rannoille ja pellonlaiteille leviten helposti joki- ja puronvarsia myöten. Eroosioriski lisääntyy ja vesieliöille on haittaa.
Jättipalsamia on helppo torjua kitkemällä tai niittämällä ennen siementen muodostumista. Se lähtee helposti versomaan kompostikasalla, joten se tulisi polttaa tai kerätä jätesäkkeihin. Jos laji on vasta leviämässä, peittäminen mustalla muovilla on käyttökelpoinen hävityskeino niiton jälkeen.
Komealupiini on monivuotinen hernekasvi, jolla on terttukukinto. Se on kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji. Lupiini uhkaa niittykasvien esiintymiä rehevöittämällä niitä ja aiheuttamalla kilpailua. Se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa, ja lisäksi lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, lupaniini, voi haitata kimalaisten lisääntymistä. Komealupiini vaikuttaa paikallisiin päiväperhospopulaatioihin, koska se ei kelpaa toukille eikä aikuisille ravintokasviksi. Sen on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin. Komealupiini on myrkyllinen sisältämiensä alkaloiden vuoksi.
Kukintojen katkaiseminen tai niittäminen aina ennen siementen kypsymistä on hyvä keino estää uusien siemenien syntyminen ja niiden leviäminen. Monivuotisella komealupiinilla on pystyjuurakko, joka kannattaa kaivaa ylös, varsinkin jos yksilöitä on vähän.