Hankkeen päätösseminaarin esitykset:
VETO-hankkeen toimet eli mitä saatiin aikaan
Vesiensuojelurakenteita VETO-hankkeessa
Ympäristökasvatusta VETO-hankkeessa
Patananjoen Pihlajamaan padon ohitusuoman kunnostussuunnitelma
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n uudet hanketuulet
VETO eli Vedet kuntoon ja tutuiksi -hanke on Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vetämä vesien suojelu- ja kunnostushanke. Hakemus jätettiin 9.5.2019 ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus teki myönteisen hankepäätöksen kesäkuun lopussa 2019. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.
Hankkeessa parannetaan vesistöjen tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hankkeessa tavoitellaan maa- ja metsätalouden, turkis- ja turvetuotannon sekä hulevesien kuormituksen vähentämistä. Siinä lisätään tietoa valuma-alueen jokien, järvien ja meren vesi- ja rantaluonnosta ympäristökasvatuksen ja tiedotuksen keinoin. Hanke on käynnistynyt kosteikkojen esisuunnittelulla.
Hankealueena on Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Hanketoimintojen alueena on Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen (Ähtävänjoki, Purmonjoki, Kovjoki ja Kruunupyynjoki) valuma-alue sekä läheinen merialue sekä vähäisemmältä osin Perhonjoen valuma-alue. Koordinaatiopaketin osalta neuvontaa ja yhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden aktivointia ja koulutusta tehdään osin koko Pohjanmaan alueella (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja eteläisin osa Pohjois-Pohjanmaata). Ydinalueena on koordinoinnissakin nk. hanketoimintojen alue, mutta osa paketin palveluista tuotetaan laajemmalle alueelle (koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toimialueelle).
Haluatko saada ajankohtaista tietoa VETO-hankkeesta ja vesiensuojelusta?
Ilmoita sähköpostiosoitteesi meille osoitteeseen pohjanmaa@vesiensuojelu.fi, niin saat jatkossa hankkeen tiedotteen neljä kertaa vuodessa.
Yhteistyö ja asukkaiden aktivoiminen on tärkeää vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry toimii VETO-hankkeessa kokoavana voimana ja yhdistää kuntia ja paikallistoimijoita ja mahdollistaa verkostojen luomisen ja vahvistamisen alueellisella tasolla.
https://www.youtube.com/watch?v=4fCREgv2l1Y
https://www.vesiensuojelu.fi/pohjanmaa/yhteistyota-leijonien-kanssa/
Hankehakemusteksti on kokonaisuudessaan luettavissa tässä liitteessä: VETO_osio1
Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.
www.ym.fi/vedenvuoro ja www.ym.fi/vattnenstur
Vesienkunnostustoimijoiden tukeminen eli välittäjäorganisaatioroolin hyödyntäminen
• Paikallisten vesiensuojelutoimijoiden aktivoimistilaisuudet (toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi)
• Vesistökunnostajien verkoston kokoaminen
• Neljännesvuosittain ilmestyvä sähköinen tiedotuslehti
• Yleisneuvontaa, yhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden neuvontaa ja koulutusta
• Vesiensuojelutoimijoiden tapaamiset vuosittain (kaksikielisiä)
• Vesistöjen suojelu- ja kunnostusneuvontaa messuille ja yleisötilaisuuksiin
Kosteikkopaketti
• Valumavesien käsittelymenetelmien suunnittelua ja toteuttamista: neljä kosteikkoa tai laskeutusallasta suunnittelun tai rakentamisen muodossa, yleissuunnittelu uomatasolla, rakennetaan viisi kosteikkoa.
• Evijärvellä suunnitellaan Haapalan Kultalahden kosteikko (1,5 ha) ja toteutetaan turkistuotannon vesiä puhdistava Happon kosteikko (0,5 ha).
• Vimpelissä suunnitellaan ja rakennetaan Pokelan kosteikko sekä tehdään Hietojanpuron uomatarkastelu
• Pedersören alueella toteutetaan yksi kosteikko (mahd. Särssjön kosteikko)
• Pietarsaaressa suunnitellaan ja toteutetaan Lappfjärdsdiketin laskeutusallas-kosteikko ja Pirilön ja Åströmmenin alueella selvitetään valumavesien käsittelyä. Hankkeessa tutkitaan myös mahdollisuuksia hyödyntää limaskalauttaa veden ravinnetason laskijana.
• Vetelissä toteutetaan Patananjoen purokunnostussuunnittelua
• Kosteikkojen toimivuuden seuranta
Vesi- ja rantaluonto- sekä ympäristökasvatuspaketti
• Lisätään tietoa rantaluontotyypeistä, sillä monet rantojen luontotyypit ovat puutteellisesti tunnettuja.
• Ähtävän- ja Purmonjoen varrelta ja Pietarsaaren edustan meren rannalta valitaan muutama kohde kustakin, jonka vesi- ja rantaluontoarvoja selvitetään, esim. Pedersören Fladanin laidun Östensjössä.
• Vimpelin Poikkijoen rantaluontotyyppien kartoitus aloitetaan hankkeessa ja edistetään melontareittiopasta.
• Jokivarsi-, järven- ja merenrantaretkeilyt sekä linturetki
• Joki- ja meriluontoa ja niiden tilaa esiintuodaan tiedotustaulujen avulla. Esim. Bärklarsforsen Ähtävänjoen varrella ja Purmonjoen Stinasholma tarjoavat hienoja sijoituskohteita. Samoilla kohteilla voidaan toteuttaa rantaryönän poistoa, pienimuotoista ruoppausta ja rantaluontoselvitystä.
• Järjestetään kolme koululaisille suunnattua vesiluontotapahtumaa meren, Ähtävänjoen ja Purmonjoen rannalla soveltaen ympäristökasvatuksellista vesistökouluideaa.
23.10.2019 Vimpelin kunnantalolla VETO-hankkeen vesiensuojeluinfotilaisuus
Ohjelma
Tiedote_Vimpeli_231019
Esitykset:
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n ja VETO-hankkeen esittely
Pohjanmaan Ravinnerattaan esittely
Alavudenjärven kunnostushanke
Jokirahastot
Vesiensuojeluhankkeiden rahoitus
Aisaparirahoitus
19.11.2019 Pedersören kunnantalolla VETO-hankkeen vesiensuojeluinfotilaisuus
Ohjelma
Esitykset:
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n ja vetohankkeen esittely
Pohjanmaan Ravinnerattaan esittely
Vesistöjen tila Pohjanmaalla
Vesiensuojelu luonnonhoitohankkeissa
Vesistökunnostushankkeiden vaatimat luontoselvitykset
Kustaktionsgruppen
Rahastot
Vesistöhankkeiden avustukset
12.2.2020 Suupohjan ympäristöiltapäivä
Ohjelma
Esitykset:
Rantataro_Suupohjan pohjavesialueet ja niiden tila 11022020
Jutila_PVY_ja VETO_esittely_12.2
Rajala_Juustoportti_12.2
Helmi-elinympäristöohjelma_TE_12022020
Tuovinen Virtavesihanke
Ojala Suupohjan ympäristöpäivä
Nuortila C_Vesien ja levien käytön innovatiivisista mahdollisuuksista yritystoiminnassa
6.8.2020 Mansikkapellon tiedotustilaisuus 6.8. Evijärvellä
Tiedote Mansikkapellon eritasouoma
1.11.2021 Kittholman tiedotustilaisuus 1.11. Pietarsaaressa
Tiedote Kittholman laskeutusallas-kosteikko
11.11.2021 VETO-hankkeen loppuseminaari Teams-kokouksena
Ohjelma
Esitykset:
VETO-hankkeen toimet eli mitä saatiin aikaan
Vesiensuojelurakenteita VETO-hankkeessa
Ympäristökasvatusta VETO-hankkeessa
Patananjoen Pihlajamaan padon ohitusuoman kunnostussuunnitelma
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n uudet hanketuulet
Välitämme tietoa PVY:n vesistöhankkeista netti- ja facebook-sivuillamme:
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, kotisivut
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, fb-sivut
Pohjanmaan Ravinneratas, fb-sivut
Hankekohteita:
Mansikkapellon tulvatasanne valmistui Evijärvelle
Evijärven ja Kirsinpäkin valuma-alueelle sijoittuvan Mansikkapellon eli Hapon kosteikkorakenteen suunnittelu käynnistyi jo muutama vuosi aiemmin, kun Kirsinpäkin valuma-alueelta etsittiin sopivia kosteikon paikkoja. Kirsinpäkki tiedettiin veden laadultaan huonoksi ja tarvetta vesiensuojelurakenteisiin oli. Suunnittelu eteni vuonna 2019 ja hanke otettiin mukaan VETO-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli toteuttaa kohde. Kohteen maanomistajan Janne Happon suostumus saatiin kohteen toteuttamiseksi. Kosteikkomaailman Juha Siekkinen vastasi kohteen suunnittelusta. Hankkeen kokonaiskoordinoinnista, kilpailutuksesta ja valvonnasta vastasi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Työn suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin rakenteen vaikutus veden korkeuksiin valuma-alueella. Suunnitelmien täsmentämisen ja kilpailutuksen jälkeen päästiin lopulta kesäkuussa 2020 itse toteutukseen, josta vastasi Pahkakangas Jarmo ja kumppanit Ay.
Alun perin padottavaksi kosteikoksi suunniteltu kohde muuttui suunnittelun kuluessa useammassa tasossa olevaksi tulvatasanteeksi. Sen ajatuksena on, että tulvalle vesi nousee, saavuttaa ensin alimmat ja myöhemmin korkeammat tulvatasanteen tasot. Samalla virtaus hidastuu ja kiintoaineet ja sen mukana ravinteet ehtivät laskeutua. Näin maa- ja metsätaloudesta sekä turkistuotannosta tuleva kiintoaine- ja ravinnekuormitus Mustapäkkiin, Kirsinpäkkiin ja edelleen Evijärveen vähenee. Tasanne toimii vesiensuojelussa jo alusta alkaen, koska sinne siirretään pintaturpeita sitomaan kiintoainesta ja ravinteita. Lisäksi tulee vähitellen uutta kasvillisuutta, jonka juuristo sitoo ravinteita ja kiintoainesta. Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan eritasouoma vähentää ojavedessä kulkeutuvaa kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita.
Kohteen rakentaminen tapahtui reilussa viikossa kesäkuun puolenvälin paikkeilla ja työhön kuului mm. läheisen turkistarhan aidan siirtäminen sekä alueella kasvaneet puuvartisen kasvillisuuden poisto. Kaivettavan maa-aineksen määrä tulvatasanteella oli 1 930 m3. Kohde on hyvä esimerkki laajasta tulvatasanteesta, joka sijaitsee käytöstä jo kauan sitten poistuneella pellolla. Vesiensuojelurakenteen pinta-alan suhde valuma-alueen pinta-alaan on 0,07 %, ja tärkeää olisi saada vastaavia kohteita lisää. Mansikkapellon kosteikko toimiikin tutustumiskohteena, kun uusien kohteiden toteutukseen aktivoidaan. Tässä työssä on mukana myös Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vetämä Pohjanmaan Ravinneratas -hanke.
Mansikkapellon tulvatasanne on juuri valmistunut 25.6.2020.
Kuvat: Heli Jutila ja Eeva-Maija Savolainen
