VETO2-hankkeen kosteikko- ja vedenlaatupaketti
Kosteikkopaketin toimenpiteet liittyivät valumavesien käsittelymenetelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen kohdealueella. Tähän kuului esim. kosteikon paikkojen etsimistä, monenlaisten taustaselvitysten tekemistä ja neuvotteluja. Aiemmin toteutettujen valumavesien käsittelymenetelmien kuten lasketusaltaiden ja yhden eritasokosteikon seurantaa tehtiin vesinäytteitä ottamalla ja veden virtausta mittaamalla (mm. Pietarsaari: Kittholman laskeutusallas, Fäbodan kosteikko ja K-Raudan lasketusallas; Evijärvi: Mansikkapellon eritasokosteikko ja Vimpeli / Lappajärvi: Hietojanpuron laskeutusallas). Ojavesiselvityksiä tehtiin kuormittavimpien ojien selvittämiseksi Pietarsaaressa ja Ullavanjärvellä.
Pääset lukemaan raporttimme täältä
Kittholman laskeutusallas
VETO-hankkeessa lokakuussa 2021 rakennettu laskeutusallas sijaitsee Pietarsaaren Kittholmassa, ja sen vedet laskevat Vanhansatamanlahdelle. Altaan tarkoituksena oli vähentää veden mukana mereen valuvia ravinteita. Uoma levennettiin laskeutusaltaaksi, jotta virtaus hidastuu ja ravinteilla on enemmän aikaa vajota altaan pohjalle. Kasvittuneet altaat toimivat kosteikkoina. Kasvit hidastavat veden virtausta ja ottavat ravinteita vedestä.
Laskeutusaltaaseen purkautuu vesiä laajalta Skatan pientalovaltaiselta alueelta ja sen länsipuolelta, missä on myös kerrostaloja ja asfaltoitua pintaa, mutta toisaalta myös rakentamatonta pintaa. Kittholman uomasta otettiin näytteet syyskuussa 2021 ennen laskeutusaltaan rakentamista ja sen jälkeen vuosina 2022-2024 kaikkiaan kymmenellä kerralla, seurantapisteitä oli kolme.
Altaan alapuolisen pisteen kokonaisfosforipitoisuus on laskenut 60 % vuodesta 2021 vuoteen 2024 lukuun ottamatta yhtä runsaan sateen jälkeen otettua kertaa. Sen sijaan tulevan veden laatua kuvaavan pisteen kokonaisfosforipitoisuus ei näyttäisi laskeneen jaksolla, vaan aavistuksen ehkä nousseen. Kokonaistyppipitoisuus pieneni laskeutusaltaassa sen rakentamisen jälkeen kaikilla muilla kerroilla paitsi kesäkuussa 2024, jolloin kaikilla kohteilla pitoisuus oli sama. Laskeutusaltaaseen tulee erittäin ammoniumtyppipitoista vettä ja pitoisuus on ollut jatkuvasti korkea.
Laskeutusaltaan silmiin pistävästä sameudesta huolimatta pois lähtevän veden kiintoainepitoisuudet ovat olleet tulevan veden pitoisuuksia alhaisempia jo parin vuoden ajan, joten siltäkin osin laskeutusallas näyttäisi toimivan. Altaan sähkönjohtavuus on ajoittain ollut varsin korkea, ehkä liittyen meriveden virtaukseen altaaseen. Raudan pitoisuudet ovat laskeneet vuosien 2023 ja 2024 aikana. Suurimman osan ajasta laskeutusaltaassa on ollut hyvä happitilanne. Lämmin ja sateinen kesä 2024 näyttäisi aiheuttaneen voimakkaan tuotannon ravinteikkaan ojaveden pysähtyessä altaaseen. Tämä on johtanut myös hajoamisen lisääntymiseen ja hapen kulumiseen vesimassassa.
Vuosina 2023 ja 2024 määritettyjen E. coli -bakteereiden ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuudet ovat olleet varsinkin loppukesästä korkeita. Valuma-alueen kaduilta huuhtoutuu esimerkiksi kotieläinten jätöksiä ja mahdollisesti vanhalla asuntoalueella on viemäriverkostossa puutteita.
Virtaamatiedot kertovat, että laskeutusallas viivyttää vesiä lyhyehkön ja alhaisen sademäärän tilanteessa, mutta pidemmän ja voimakkaamman sateen jälkeen se täyttyy nopeasti ja viivytyskyky häviää. Kittholman lasketusaltaan toimintaa voisi tehostaa leventämällä siihen laskevaa Skatanojaa n. 70 metrin matkalla ojan eteläreunassa tulvatasannetyyppisesti.
Jatkossa altaan toimintaa kannattaisi seurata jatkuvatoimisella virtaaman ja veden laadun mittauksella sekä ottaen näytteitä paitsi kesällä myös tulva-aikaan.
Pietarsaaren K-Raudan laskeutusallas
VETO2-hankkeessa toteutettiin Pietarsaaren K-Raudan laskeutusaltaan seurantaa vuosina 2022-2024 yhteensä seitsemän kertaa aluksi yhdeltä, mutta viimeisenä vuonna kahdelta pisteeltä. Laskeutusaltaan vedet ovat pääasiassa market- ja liikenne-alueiden hulevesiä.
Virtaama- ja anturimittauksien lisäksi otettiin vesinäytteitä. Kokonaistypen määrä altaassa on vaihdellut välillä 370–1100 µg/l ja altaaseen tulevassa vedessä kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet suurempia kuin poistuvassa vedessä. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet 35 µg/l ‒150 µg/l. Klorofylli-a:n pitoisuus on suurimmaksi osaksi pysynyt lievästi rehevän vesistön tasolla, mutta noussut erittäin rehevän vesistön tasolle kesäkuussa sekä vuonna 2023 että 2024. Kesäaikainen happikyllästys ja liukoisen hapen määrä ovat pudonneet voimakkaasti vuosi vuodelta. Altaan vesi on ollut sameaa tai erittäin sameaa. Vuoden 2024 kahdella mittauskerralla kokonaisfosforin pitoisuus on ollut korkeampi altaasta poistuvassa kuin siihen tulevassa vedessä. Saman aikaisesti happikyllästys on ollut alhainen. Mahdollisesti altaassa on tapahtunut sisäistä kuormitusta ja ravinteita on vapautunut pohjasta. Laskeutusallas on pinta-alaltaan pieni, joten sen vedenlaatuun vaikuttaa paljon lämpötila ja sadanta. Laskeutusallas viivyttää vettä ja sitoo ainakin osan aikaa ravinteita.las
Evijärven Mansikkapellon eritasokosteikko
Kesäkuussa 2020 rakennettiin VETO-hankkeessa eritasokosteikko Evijärven Haapajärven kylälle. Tulvan aikana vesi nousee 170 m pitkälle tulvatasanteelle, jolloin tasanteeseen pidättyy kiintoainesta ja ravinteita. Eritasokosteikko myös lisää luonnon monimuotoisuutta ja alue toimii esimerkkikohteena vesiensuojeluratkaisuille. Eritasokosteikko sijoittuu Kirsinpäkin valuma‐alueelle Mustajärven alapuolelle ja sen valuma-alue on 585 ha. Alueelle on perutettu kuusi näytteenottopistettä, näytteenottojakso oli 11.10.2019-14.8.2024.
Ojavesien sameuden, kokonaisfosforin ja -typen pitoisuudet alueella olivat hämmästyttävän korkeita. Virtaamat vaihtelivat voimakkaasti eri ajankohtina. Lokakuussa 2019 virtaama oli syyssateiden vuoksi korkea. Varsin korkea se oli myös kesäkuun alussa 2022 ja 2023, mutta suuren osan kesäajasta virtaama oli alhainen tai olematon. Eritasokosteikko näytti tulosten perusteella pidättävän tarkoituksensa mukaisesti vettä kovemman virtaaman aikana.
Sameus näytti vaihtelevan yläpuolisen kuormituksen mukaisesti. Korkeimmillaan sameus oli 6.8.2020 otetuissa näytteissä eritasokosteikon yläpuolella, mikä heijastui myös alapuolelle, tosin selvästi alemmalla tasolla, mahdollisesti eritasokosteikon ansiosta. Sateet ja mahdollisesti harvennushakkuut valuma-alueella olivat myötävaikuttaneet sameuspiikkiin.
Korkeimmat kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin elokuussa 2021 ja pienimmät kokonaisfosforin pitoisuudet ennen kaksitasouoman rakentamista 2019. Eritasokosteikon vaikutuksesta fosforikuormitukseen pyrittiin tekemään arviota ja saatiin viitteitä siitä, että kosteikko oli toiminut oletusten mukaisesti.
Elokuun lopun 2021 kokonaistyppipitoisuuspiikkien jälkeen pitoisuudet ovat laskeneet, mutta ovat edelleen varsin korkeita. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrät olivat jaksolla korrelaatiossa.
Valumavesien käsittelymenetelmät vaikuttavat tyypillisesti erityisesti suuren ravinnekuormituksen aikana leikaten pitoisuuksia. Tämä näkyi myös Mansikkapellossa varsinkin vuosien 2022 ja 2023 analyysitulosten perusteella. Eritasokosteikon kokonaisfosforipitoisuuteen aiheuttama poistuma oli n. 16,5 % ja fosfaattifosforin poistuma 18,5 %. Alussa poistumat pitoisuuksissa olivat yli 40 % luokkaa, mutta laskivat viimeisiin kesiin.
Hietojanpuron laskeutusallas-kosteikko
VETO2-hankkeessa rakennettiin Lappajärven ja Vimpelin rajalla Lappajärveen laskevan Hietojanpuron varrelle laskeutusallas-kosteikko lähelle puron purkauspistettä. Lappajärven ekologinen tila oli tyydyttävä, ja altaan tarkoitus oli pienentää Lappajärven ulkoista kuormitusta. Laskeutusallas-kosteikon alueella tehtiin ensimmäiset veden laadun mittaukset ja näytteenotot syksyllä 2021 ennen altaan rakentamista ja rakentamisen jälkeen seurantaa on jatkettu kesäaikaan vuoteen 2024 asti.
Laskeutusaltaalla on mittauksissa todettu olevan sähkönjohtavuutta, humuspitoisuutta ja kemiallista hapenkulutusta alentava vaikutus ja sen havaittiin myös hidastavan virtaamaa rankkasateen jälkeen. Allas on pystynyt pidättämään myös fosforia ja kiintoainepitoisuuttakin allas on laskenut, vaikkei kaikilla kerroilla.
Vuosien 2023 ja 2024 lämpimät ja sateiset kesät ovat näkyneet tuomalla valuma-alueelta aikaisempaa enemmän ravinteita. Onneksi rakennettu laskeutusallas-kosteikko on näitä leikannut. Jatkossa altaan toimintaa kannattaisin seurata jatkuvatoimisella virtaaman ja veden laadun mittauksella sekä ottaen näytteitä paitsi kesällä myös tulva-aikaan.
