Raakkukartoitukset Ähtävänjoella
Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoimassa Ähtävänjoen kalat ja helmet -hankkeessa toteutettiin jokihelmisimpukkakartoituksia kesällä 2026 Alleco Oy:n sukeltajien toimesta.
Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalainen laji. Suurikokoiseksi kasvavat raakut voivat elää yli 200-vuotiaiksi. Simpukat suodattavat vedestä epäpuhtauksia, mylläävät joen pohjaa ja voivat torjua esimerkiksi kaloille haitallisia loisia (Gopko ym. 2017; Hajisafarali ym. 2022; Taskinen 2026).
Ähtävänjoki on toinen kahdesta Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan joesta, joka toimii raakun elinympäristönä. Vielä 1980-luvun puolivälissä Ähtävänjoen raakkupopulaatio oli n. 50 000 raakkua. Sittemmin määrät ovat romahtaneet merkittävästi: nykyisin joessa arvellaan elävän vain n. 1 200 raakkua (Vainionpää ym. 2023). Joen lukuisat padot estävät lohikalojen vapaan liikkumisen joessa, joka on vaikuttanut myös raakkujen lisääntymiseen. Raakkujen glokidiotoukat kasvavat ensimmäisen vuotensa lohien tai taimenten kiduksissa ennen pudottautumistaan joen pohjalle kasvamaan. Lisäksi raakkujen tilannetta on huonontanut valuma-alueelta tuleva kuormitus. Ähtävänjoen raakkuja on tuettu lähettämällä raakkuja lemmenlomalle Norjaan ja tuomalla syntyneitä pikkuraakkuja kasvamaan Ähtävänjokeen (Jutila 2019).
Kesän 2026 raakkukartoituksisssa Ähtävänjoesta löydettiin useita eläviä, isokokoisia raakkuja. Yksi esiintymä oli melko runsas, mutta kaikki raakut olivat iäkkäitä. Myös tyhjiä kuoria löytyi. Osa raakuista oli huonokuntoisia ja esimerkiksi joidenkin yksilöiden kuori oli syöpynyt. Lisäksi simpukoiden ja pohjasoraikon päälle oli kertynyt kiintoainetta. Tiedotamme raakkukartoitusten tuloksista vielä paremmin syksyllä, kun olemme saaneet raportin tuloksista.
Raakkujen säilyttäminen Ähtävänjoella on edelleen mahdollista, kunhan niiden elinmahdollisuuksista huolehditaan. Ähtävänjoen raakkupopulaation turvaaminen vaatii toimia koko joen valuma-alueella mm. kiintoainekuormituksen pienentämiseksi. Lisäksi raakkujen luontaisen elinkierron jatkumisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että lohikalojen liikkuminen joessa patojen ohitse mahdollistuu. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on toimittanut kesäkuussa 2026 kalatalousviranomiselle yksityiskohtaisen vetoomuksen Torpetin ja Långforsin patojen kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi. Sen tavoitteena on saada patoihin kalatiet.
Raakut ovat täysin rauhoitettuja eikä edes niiden tyhjiin kuoriin saa koskea ilman erityislupaa.
Lisätietoja: Heli Jutila, puh. 0400 924848, heli.jutila[@]pvy.fi
Lähteet:
Gopko, M., Mironova, E., Pasternak, A., Mikheev, V. & Taskinen, J. 2017. Freshwater mussels (Anodonta anatina) reduce trans-mission of a common fish trematode (eye fluke, Diplostomum pseudospathaceum). – Parasitology. 2017;144(14): 1971-1979. https://doi.org/10.1017/S0031182017001421
Hajisafarali, M., Aaltonen, S., Pulkkinen, K. & Taskinen, J. 2022. Does the freshwater mussel Anodonta anatina remove the fish pathogen Flavobacterium columnare from water? – Hydrobiologia, 849(4), 1067-1081. https://doi.org/10.1007/s10750-021-04769-6.
Jutila, H. 2019: Raakku Pohjanmaalla. – Aquarius, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n tiedotuslehti 2019-2020. s. 16.
Taskinen, J. 2026. Tuloksia raakku- ja simpukkatutkimuksista. Esitys raakkuillassa 23.03.2026. Saatavissa: https://www.dropbox.com/scl/fi/i3eoxxtq7v0c1zwbjjcsb/Taskinen_-ht-v-njoki-raakkuilta-23.3.2026.pdf?rlkey=argxeevy3tmxtp6wb9s67pt9t&e=1&dl=0
Vainionpää, K., Mäkinen, L., Mäenpää, E. & Pakkala, J. 2023. Raakkuopas Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Saatavissa: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/188441/Raakkuopas_Etela-Pohjanmaa_saavutettava.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Ähtävänjoen kalat ja helmet -hanke. https://pvy.fi/hankkeet/ahtavanjoen-kalat-ja-helmet-hanke/
