Ähtävänjoen metsät ja vesistöt -tupailta metsänomistajille Evijärvellä 15.4.2026

Ähtävänjoen metsät ja vesistöt -tupailta metsänomistajille Evijärvellä 15.4.2026

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry (PVY) järjesti yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa tupaillan metsänomistajille Evijärven kunnantalolla 15.4.2026. Tupailta oli osa PVY:n Ähtävänjoen kalat ja helmet -hanketta sekä Metsäkeskuksen RAPSU ja TUKKA-hankkeita. Paikanpäällä oli yhteensä 18 henkilöä, jonka lisäksi etäyhteyden kautta osallistui kaksi henkilöä.

Tapahtuma aloitettiin kahvituksella. Ensimmäisenä esiintyjänä oli UPM Metsän luonnonhoidon asiantuntija Miika Laihonen, joka kertoi UPM:n vastuullisuustoimista ja monimuotoisuuden tukemisesta. Esimerkkinä Laihonen kertoi myös käynnissä olevasta projektiyhteistyöstämme ojitetun suon ennallistamiseksi UPM:n kiinteistöllä Evijärvellä.


Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari kertoi vastuullisesta vesiensuojelusta suometsissä metsätalouskäyttö huomioiden. Viitasaari korosti, että kuormituksen syntymisen välttäminen on parasta vesiensuojelua. Metsänkäyttöä tulisi suunnitella vastuullisesti, huolellisesti ja yksilöidysti, jotta tarpeettomalta kuormitukselta vältytään. Vesistökuormituksen kannalta esimerkiksi uudistushakkuu ojitusmätästyksineen ja istutuksineen aiheuttaa suurta kuormitusta vesistölle. Parempi vaihtoehto voisi olla soveltuvilla kohteilla esimerkiksi poimintahakkuu, jossa maanmuokkausta tai ojien kunnostusta ei tehdä. Joissakin tapauksissa vesistökuormituksen vähentäminen vaatii myös vesiensuojelurakenteita. Metsäkeskukselta voi hakea luonnonhoidon METKA-tukea vesiensuojelurakenteiden toteuttamiseen.

Viimeisenä PVY:n toiminnanjohtaja Heli Jutila kertoi PVY:n toiminnasta, Ähtävänjoen tilasta, Ähtävänjoen kalat ja helmet -hankkeesta sekä erilaisista vesiensuojelurakenteista. Ähtävänjoen vesistön suurin yksittäinen kuormituslähde on maatalous, mutta suurin luonnonhuuhtouman aiheuttama kuormitus on peräisin metsätaloudesta. Metsätaloudesta ja metsien luonnonhuuhtoumasta tulee n. 31 % kokonaisfosforikuormituksesta ja 36 % kokonaistyppikuormituksesta.  Ähtävänjoen vesistöalueen latvavesiä (Kuninkaanjoki ja Vimpelinjoki) lukuun ottamatta, vesistöjen ekologiset tilat ovat joko tyydyttäviä tai välttäviä. Vesistöjen tilan parantamiseksi vastuullisen maankäytön toimenpiteet valuma-alueella ovat välttämättömiä.

Hannes-myrskyn aiheuttamat metsätuhot puhuttivat jonkin verran. Kysymyksiä heräsi mm. puumateriaalin päätymisestä veteen ja sen poistotarpeesta. Jutila muistutti puumateriaalin hyvistä puolista. Puumateriaalin esiintyminen vesistöissä on luonnollista ja ne toimivat myös kuormitusta hillitsevinä tekijöinä. Rannan puut varjostavat vesistöjä pitäen lämpötilan siedettävämpänä vesieliöille.

Illan esityksiin pääset tutustumaan alta: