Mätirasioita asetettiin Ähtävän- ja Purmonjokeen
Ähtävänjoen kalat ja helmet -hankkeessa sijoitettiin kuudelle Ähtävänjoen ja Purmonjoen koskelle mätirasioita 20.3.2026 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vetämissä talkoissa. Järvitaimenen mätiä oli tilattu n. 6 litraa (51 400 mätimunaa) ja se haettiin Luken Laukaan kalanviljelylaitokselta 19.3.2026. Mäti oli muovipussissa edellisen vuoden kylmälaukun sijaan. Veteen oli sijoitettu myös happea jo kuoriutuneiden munien käyttöön. Tänä vuonna kokeiltiin biohajoavien pahvisten mätirasioiden ohessa muoviputkesta valmistettujen putkirasioiden hyödyntämistä. Rasioihin laitettiin kuhunkin 1 dl mätiä. Rasiat kiinnitettiin nippusiteillä tiiliskiviin ja laskettiin uomaan, jossa veden virtaus oli kohtalainen.
Mädin sijoituspaikat olivat Hjulfors ja Björkfors (nämä myös vuonna 2025), Gers Fors, Dalabäcken, Purmonjoki Forsbyn koulu ja Evijärven Kaarenhaara. Ähtävänjokeen Herrforsin alapuolella laskevan Dalabäckenin taimenkanta olisi erityisen tärkeä, sillä se leimautuisi Ähtävänjoen uomaan eikä voimalaesteitä merelle päin olisi. Vastaavasti Purmonjoesta, Forsbyn koulun kohdalta on mahdollista kulkea esteettä mereen.
Osa mädistä oli kuoriutunutta ja sen käsittely oli hankalampaa kuin vuonna 2025, jolloin mäti ei ollut lainkaan vielä kuoriutunut sitä laitettaessa. Kuoritutuneissa yksilöissä oli nähtävissä silmäpiste, ja nämä yksilöt liikkuivat aktiivisesti ja tulivat siten osin pois rasioista.
Mätirasiaistutusten yhteydessä mitattiin veden laatua YSI-EXO-mittarilla. Veden happipitoisuus oli hyvä vaihdellen 12,1-13,61 mg/l ja kyllästysasteena 84,7-93,6 % välillä. Sähkönjohtavuus vaihteli 34,6-73,7 µS/cm ollen korkein Dalabäckenillä ja alhaisin Gers Forsissa. Sameus oli suurin Dalabäckenillä (28,27 FNU) ja alhaisin (2,34 FN) Hjulforsissa. Happaminta vesi oli Dalabäckenillä (min 6,2), mutta ei kuitenkaan käyntikerralla liian alhainen. Keskimäärin neutraaleinta vesi oli Björkforsissa. Klorofylli-a-tulokset olivat alhaisimmat Hjulforsissa (4,03 µg/l) ja korkeimmat Gers Forsissa 7,75 µg/l.
Mätirasiat tarkistetaan huhti-toukokuun puolivälissä ja uudelleen ennen kesäkuun puoliväliä, jolloin nähdään, onko mäti kuoriutunut onnistuneesti (rasia on tyhjä) vai onko se esim. homehtunut. Syksyllä hankkeessa on tarkoitus sähkökoekalastaa paikoilla, jonne mätiä on laitettu. Ähtävänjoen kalat ja helmet-hankkeessa on tavoitteena paitsi koota tietoa Ähtävänjoen kalastosta ja muusta luonnosta myös elvyttää joen taimenkantaa.
