Raakkuiltaa vietettiin 23.3.2026 Pedersören kunnantalolla sekä etäyhteydellä. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri. Jokihelmisimpukkaa koskevat aiheet keräsivät kaikkiaan 33 kuulijaa. Myös keskustelua syntyi runsaasti.
Lue lisää täältä
Raakkuiltaa vietettiin 23.3.2026 Pedersören kunnantalolla sekä etäyhteydellä. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri. Jokihelmisimpukkaa koskevat aiheet keräsivät kaikkiaan 33 kuulijaa. Myös keskustelua syntyi runsaasti.
Ympäristönsuojelupäällikkö Jennie Wikström Pedersören kunnasta avasi tapahtuman toivottaen ihmiset tervetulleeksi. Puheenvuorossaan Wikström kertoi raakun merkityksestä kuntalaisille kertoen mm. aihetta käsittelevistä lukion luontokerhon oppilastöistä.
Toiminnanjohtaja Heli Jutila Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:stä jatkoi esittelemällä yhdistyksen toimintaa vesiensuojelun saralla sekä kertomalla käynnissä olevasta Ähtävänjoen kalat ja helmet -hankkeesta. Hankkeessa tehdään biologisia selvityksiä Ähtävänjoen vesistöalueella ja pyritään turvaamaan vesistöalueen eliöstön, kuten raakun ja taimenen, elinolosuhteita.
Professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta (Konneveden tutkimuslaitos ja LIFE Revives-hanke) kertoi raakkuja ja muita simpukoita koskevista tutkimuksista. Taskinen toi esiin esimerkiksi kiintoaineen ja raudan haitallisuuden varsinkin jokihelmisimpukan poikasille. Pohjanmaan alunamaiden vuoksi alumiinin ja raudan aiheuttamat riskit ovat merkityksellisiä Ähtävänjoen vesistöalueella. Taskinen esitteli myös simpukoiden monipuolisia positiivisia vesistövaikutuksia: mm. veden puhdistuminen, haitta-aineiden ja mikrobien poistuminen vedestä sekä joen pohjan hienovarainen mylläys, joka tukee myös muita eliöitä.
LIFE Revives -hankkeen koordinaattori Lotta Mäkinen Lounais-Suomen elinvoimakeskusesta kertoi, kuinka jokainen voi omalla toiminnallaan edistää raakkujen elinmahdollisuuksia. Mäkinen esitteli otteita Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan raakkuoppaasta. Kaikki osallistujat saivat painetut oppaat. Vaikuttamiskeinoina esiteltiin mm. kosteikot ja rantojen suojavyöhykkeet, joilla voidaan vähentää kiintoaineen pääsyä vesistöihin. Mäkinen kertoi lyhyesti myös rahoitusmahdollisuuksista toimenpiteiden toteuttamiseen.
Toiminnanjohtaja Marjo Lehtisalo Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiristä käytti kommenttipuheenvuoronsa otsikolla ”Vesivastuu, joka kuuluu kaikille”. Lehtisalo vaati puheenvuorossaan toimia Ähtävänjoen vesistöalueen ekologisen tilan parantamiseksi, jotta mm. raakun elinolot pystytään turvaamaan.
Viimeisessä esityksessä projektikoordinaattori Noora Turtinen Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:stä kertoi lyhyesti, miten kalansaalistaan voi ilmoittaa omakala-sovelluksella. Aiemmissa puheenvuoroissa tuli ilmi, että lohet ja taimenet ovat tärkeä osa jokihelmisimpukoiden elinkierrossa. Kalansaaliin ilmoittaminen antaakin tärkeää tietoa mm. taimenen esiintymisestä vesistöissä.
Lopuksi keskusteltiin vielä yhteisesti Ähtävänjoen jokihelmisimpukoista ja taimenista. Ähtävänjoessa runsaasti sukeltanut Eero Mäenpää toi esille havaintojaan raakkupopulaation romahtamisesta ja vedenlaadun heikkenemisestä. Populaation seurauksena Ähtävänjoen raakkuja lähetettiin Norjaan ”lemmenlomalle” ja uusia pikkuraakkuja istutettiin takaisin Ähtävänjokeen. Näillä toimilla saatiin 100 vuotta lisäaikaa raakkukannan elvyttämiseksi. Tällä hetkellä kiintoainekuormitus on huomattavaa. Raakkujen lisääntymistä pystytään avustamaan sumputtamalla taimenia raakkujen läheisyyteen. Pidemmällä aikavälillä olisi kuitenkin tärkeää, että myös taimenet pystyisivät vapaasti liikkumaan joessa. Raakkujen säilyttäminen vaatii kuitenkin täydellistä kulttuurimuutosta vesistön tilan parantamiseksi.
Kiitos kaikille osallistujille!
Illan esityksiä pääset tarkastelemaan täältä:
Lisätietoa:
